Suomessa keskustellaan paljon työkyvyttömyysriskeistä, eikä syyttä. Yksityisestä työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin Suomessa vuonna 2022 noin 1,2 miljardia euroa. Vaikka työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, työkykyä uhkaavat riskit eivät ole kadonneet. Suurten ikäluokkien siirtyminen vanhuuseläkkeelle ja toimivat työkykyjohtamisen prosessit yrityksissä ovat pienentäneet lukumääräisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrää, haasteet työkyvyn johtamisessa eivät ole poistuneet. Nyt suurimpia haasteita aiheuttavat mielenterveyden ongelmat, kun aiemmin työkyvyttömyyseläkkeelle ajoi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nyt ollaan huolestuneita nuorista työntekijöistä, mutta mielenterveysoireilu koskee kaiken ikäisiä. Työelämän nopea muutos ei tule helpottamaan tätä kehitystä tulevina vuosikymmeninä.
Työeläkkeiden maksuluokkamallin piiriin kuuluvat työnantajat, joiden palkkasumma on noin 2,3 miljoonaa euroa vuodessa tai enemmän. Palkkasumman kasvaessa työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkavaikutus, eli työnantajan omavastuuaste, kasvaa lineaarisesti. Työnantajilla, joiden palkkasumma ylittää noin 37,3 miljoonaa euroa, maksuluokan vaikutus työkyvyttömyysmaksuun on täysimääräinen. Suuret työnantajat maksavat siis työkyvyttömyyseläkkeet kokonaan.
Mielenkiintoista on havaita, että TyEL:n maksuluokkamallin piirissä olevat työnantajat maksoivat vuonna 2022 työkyvyttömyyseläkemaksuja lähes 0,45 miljardia euroa, työkyvyttömyyseläkemaksujen kokonaismäärän ollessa 1,2 miljardia. Tämä on 37,5% työkyvyttömyyseläkemaksujen kokonaiskustannuksista, jonka siis suurtyönantajat maksavat työkyvyttömyydestä.
Työkyvyttömyyden kustannukset voivat yrityksissä edelleen yllättää. Organisaatioilla on hyvin tiedossa, että mitä nuorempi ja mitä kovapalkkaisempi henkilö ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle, sitä kalliimmaksi tämä tulee. Aiemmin kuitenkin voitiin luottaa siihen, että vain pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä tuli kustannuksia, nyt tähän tulee muutos.
Mitä uudistus tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan?
Vuonna 2024 tuli voimaan maksuluokkauudistus, joka muuttaa työkyvyttömyydestä syntyviä kustannuksia. Uudistuksella pyritään kustannusten tasaamiseen ja siihen, että yritykset huolehtisivat henkilöstön työkyvystä paremmin. Tavoitteena on myös oikeudenmukaisempi kustannusten jako ja kokeneiden työntekijöiden työllistymisen esteiden poistaminen työmarkkinoilta. Maksuluokkauudistus tuo osalle yrityksistä hyvää, mutta toisille se voi tuoda yllättäviä kustannuksia.
Uudistuksen vaikutukset voivat yllättää yritykset, joiden henkilöstössä on ollut paljon kuntoutustukitapauksia eli määräaikaisia eläkkeitä. Jatkossa kuntoutustuet eli määräaikaiset eläkkeet vaikuttuvat yrityksen maksuluokkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kustannuksia syntyy maksuluokkavaikutuksen kautta, jos työntekijä on ollut kuntoutustuella yli kaksi vuotta. Ensimmäinen tarkasteluajankohta tähän kahden vuoden kestoon on 31.12.2026. Vuonna 2028 tulemme todennäköisesti näkemään poikkeuksellisen suuria eläkemenoja.
Uudistuksen hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että maksuluokan vaikutusta pienennetään asteittain vuoteen 2028 mennessä siten, että jos työnantajan omavastuu on ollut aiemmin 100 prosenttia, on se jatkossa 60 prosenttia. Omavastuun pienentämisen myötä isompi osa työkyvyttömyysmaksusta määräytyy keskimääräisen maksutason kautta ja vastaavasti pienempi osa maksusta perustuu työnantajan maksuluokkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkeammissa maksuluokissa olevien työnantajien keskimääräinen työkyvyttömyysmaksu laskee ja vastaavasti matalammissa maksuluokissa olevien työnantajien keskimääräinen työkyvyttömyysmaksu nousee. Kuntoutustukien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vaikuttaa kuitenkin yksittäisen yrityksen maksuluokkapositioon.
Uudistuksessa on myönteisiä elementtejä, erityisesti yli 55-vuotiaiden työllistämisen kannalta. Jatkossa, kun yritys palkkaa aidosti uuden työntekijän, joka on yli 55-vuotias, tästä henkilöstä ei aiheudu maksuluokkavaikutusta, vaikka hän myöhemmin joutuisi työkyvyttömäksi. Tämä kannustaa yrityksiä palkkaamaan kokeneita työntekijöitä ja se voi lisätä ikääntyneiden työllisyysastetta.
Saman tyyppinen huojennus koskee ammatillisena kuntoutujana työkokeilussa tai oppisopimuksessa aloittanutta työntekijää, jolle muodostuu viiden vuoden suoja-aika. Tämä uudistus toivottavasti lisää yritysten rohkeutta palkata osa- tai täsmätyökykyisiä.
Vuonna 2028 tulemme todennäköisesti näkemään poikkeuksellisen suuria eläkemenoja.
Mitä yritysten tulee huomioida nyt, kun uudistus on tullut voimaan?
Maksuluokkauudistuksen tavoitteena on kannustaa yrityksiä panostamaan työntekijöidensä työkykyyn ja hyödyntämään ammatillista kuntoutusta aikaisessa vaiheessa sekä lisätä yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.
Uudistus tuo yrityksille myös uusia vaatimuksia:
- Vastuu dokumentoinnista: Yrityksillä on vastuu dokumentoida ja todistaa, että työntekijä on palkattu yli 55-vuotiaana aidosti uutena työntekijänä. Tämä korostaa tarvetta entistä tarkemmalle seurannalle ja hr-järjestelmien kehittämiselle.
- Pitkien sairauspoissaolojen seuranta: Työkyvyn alenemien tunnistaminen ajoissa on kriittistä. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä parempi.
- Kuntoutustukien seuranta: Jos työntekijä on jo siirtynyt määräaikaiselle eläkkeelle, on tärkeää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan henkilöä ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Maksuluokkavaikutus syntyy kahden vuoden työkyvyttömyyden jälkeen, vaikka pysyvää työkyvyttömyyttä ei syntyisi.
Vaikka uudistuksen tavoitteet ovat selkeät, jää nähtäväksi, kuinka hyvin uudistus saavuttaa halutut vaikutukset. Yrityksille tämä tarkoittaa tarvetta sopeutua uusiin toimintatapoihin ja arvioida työkyvyn hallintaan liittyviä prosessejaan.
Herättikö maksuluokkauudistus ajatuksia?
Nyt on oikea hetki arvioida yrityksesi työkykyasioiden raportointiin liittyviä prosesseja ja varmistaa, että organisaationne on valmis muutoksiin. Tuotamme asiakkaillemme systemaattista Human & Capital -raportointia, jossa seuraamme myös uudistukseen liittyviä vaikutuksia. Ota yhteyttä, niin sparraillaan asiasta lisää!
Anu Suutela-Vuorinen
Senior Advisor, Human & Capital Solutions
Human & Capital 