Suomen taloustilanne on haastava, ja tämä näkyy mm. sosiaaliturvan leikkauksissa, eläkeuudistuksissa ja hyvinvointialueiden resurssien supistumisessa. Usein ajatellaan, että nämä muutokset koskevat ensisijaisesti kansalaisia, mutta työnantajien on myös syytä pohtia niiden vaikutuksia omaan toimintaansa. Tässä blogissa tarkastellaan, mitä työnantajan tulisi ymmärtää näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista työelämään ja yritysten tilanteeseen.
Eläkeuudistus – vakautta työnantajakustannuksiin
Tuore eläkeuudistus ei muuttanut merkittävästi eläkeikää tai eläkeläisten toimeentuloa, mutta se tuo työnantajille ennustettavuutta kustannuksiin. Uudistuksen tavoitteena on pitää työeläkemaksut tasapainossa, ja tämän vuoksi työeläkeyhtiöille annetaan enemmän liikkumavaraa sijoitustoiminnassa. Lisäksi sovittiin, että työeläkemaksut eivät nouse vuosina 2026–2030, mikä antaa työnantajille ennustettavuutta kustannuskehitykseen.
Ikääntyvien työllisyyden edistäminen edellyttää työnantajilta joustavuutta prosesseihin
Vaikka eläkeikään ei tässä uudistuksessa puututtu, ikääntyvien työllisyysastetta pyritään monilla tavoin parantamaan. Työturvallisuuslakiin on tullut muutos jo muutama vuosi sitten, joka vahvistaa yli 55-vuotiaiden työntekijöiden oikeutta lyhennettyyn työaikaan, jos he ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta. Tämä voi lisätä tarvetta työn uudelleenjärjestelyille. Muutos velvoittaa laittamaan kuntoon yrityksen kevennetyn ja korvaavan työn prosessit. Tästä työnantaja voi hyötyä myös monessa muussa tilanteessa, kun työhön tarvitaan joustavuutta.
Muutos velvoittaa laittamaan kuntoon yrityksen kevennetyn ja korvaavan työn prosessit.
Sairaspäivärahan leikkaukset ja työnantajan kasvavat kustannukset
Vuoden 2025 alusta sairaspäivärahan korvaustasoa on alennettu merkittävästi, mikä vaikuttaa etenkin keski- ja suurituloisiin työntekijöihin sairastumistilanteessa. Sairauspäiväraha on jatkossa vähemmän tulosidonnainen, ja mitä suuremmat ansiot ovat, sitä vähemmän tuloja huomioidaan korvauksessa. Uudessa Kelan sairauspäivärahan laskentatavassa sairauspäivärahasta leikataan pois keskimäärin 20 prosenttia.
Tällä lainsäädännön muutoksella on suoria vaikutuksia myös työnantajiin. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa palkkaa sairauspoissaolon ajalta ja saa sairaspäivärahakorvauksen Kelalta. Nyt kun korvauksen taso laskee, työnantajan kokonaiskustannukset voivat kasvaa. Pitkissä poissaoloissa työntekijöiden ansiot voivat pudota paljon, mikä voi lisätä taloudellisia ongelmia ja heikentää heidän mahdollisuuksiaan palata työhön sujuvasti pitkän sairausloman jälkeen. Taloudelliset haasteet voivat johtaa muihin elämänhallinnan haasteisiin, joka on työnantajan hyvä huomioida.
Nyt kun korvauksen taso laskee, työnantajan kokonaiskustannukset voivat kasvaa.
Hyvinvointialueiden säästöt ja niiden vaikutukset työterveyteen
Hyvinvointialueiden resurssien leikkaukset vaikuttavat jo nyt perusterveydenhuoltoon ja siten myös työterveyspalveluihin. Kroonisten sairauksien hoitoa on siirretty työterveyteen, mikä voi kasvattaa työnantajien kustannuksia. Lisäksi pitkät jonotusajat esimerkiksi leikkauksiin voivat pitkittää työntekijöiden sairauspoissaoloja. Osa-aikatyön mahdollisuuksia tulisi ehdottomasti lisätä, sillä osa-aikatyö pitää sairastuneen paremmin kiinni työelämässä ja vähentää työkyvyttömyyden riskiä.
Työnantajien on hyvä huomioida myös se, että vanhusten hoivapaikkojen vähentäminen lisää työssäkäyvien vastuuta läheistensä hoivasta. Tämä voi lisätä tarvetta työaikajoustoihin ja vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen. Työelämän joustavuuden lisääminen voi olla avainasemassa työssä jaksamisen tukemisessa ja henkilöstön sitouttamisessa.
Sosiaaliturvan muutokset edellyttävät työnantajilta joustavuutta
Sosiaaliturvan ja perusterveydenhuollon muutokset vaikuttavat suoraan työnantajien kustannuksiin. On tärkeää ennakoida näiden muutosten vaikutuksia kustannusten osalta ja miettiä keinoja työntekijöiden toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä työnantajan budjetoinnin ennakoimiseksi.
Työntekijöiden haasteet sairastumisen kohdatessa voivat lisääntyä, kun taloudellinen turva on heikentynyt. Lisäksi muut sosiaaliturvan ja hyvinvointialueiden haasteet voivat näkyä työntekijöiden motivaatiossa ja työssä jaksamisessa. Työpaikan joustavilla käytännöillä voidaan turvata henkilöstön motivaatiota ja työssä jaksamista ja näitä henkilöstöjohtamisen prosesseja kannattaa kehittää ennakoivasti.
Mikäli haluat keskustella siitä, miten voit hallita työnantajakustannuksia ja tukea työntekijöitä sairaus- tai eri elämäntilanteissa, ota yhteyttä. Suunnitellaan yhdessä ratkaisuja, jotka tukevat sekä työnantajan että työntekijöiden hyvinvointia muuttuvissa tilanteissa.
Anu Suutela-Vuorinen
Senior Advisor, Human & Capital Solutions
Human & Capital 