Sumussa ilman suuntaa – kuka kantaa vastuun henkilöstökustannuksista?


Keskustelemme viikoittain yritysten talous- ja henkilöstöjohdon kanssa. Usein aloitamme kysymällä: Kuka teillä seuraa henkilövakuutusten ja lakisääteisten henkilöstökulujen kokonaisuutta? Vastaukset paljastavat usein, että vastuu on hajautunut talousjohdon, henkilöstöjohdon ja toisinaan myös hankinnan kesken. Kukin tarkastelee asiaa omasta näkökulmastaan, mutta kokonaiskuvaa ei johdeta.


Yrityksen johto saattaa päättää lisätä vapaaehtoisia henkilöstöetuja parantaakseen työnantajamielikuvaa, mutta päätöksen taloudellisia vaikutuksia ei analysoida osana kokonaiskustannuksia. Toisinaan työterveyshuolto on laajennettu kattamaan runsaasti lisäpalveluita, mutta kukaan ei seuraa, vaikuttaako tämä työkykyyn tai vähentääkö se sairauspoissaoloja. Usein vakuutussopimuksia uusitaan automaattisesti edellisen vuoden pohjalta – ilman vertailua, kilpailutusta tai kustannustehokkuuden arviointia.

Henkilövakuutukset ja lakisääteiset henkilöstökulut – kenen vastuulla ne ovat?

Yritykset käyttävät huomattavia summia henkilöstöön liittyviin pakollisiin kuluihin, kuten eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksiin sekä työterveyshuoltoon. Näiden lisäksi maksetaan usein myös vapaaehtoisista vakuutuksista ja henkilöstöeduista. Kyseessä eivät ole tilinpäätöksen pienet rivit, mutta silti niitä tarkastellaan usein vain yksittäisinä menoerinä – ei osana kokonaisstrategiaa. Kustannukset eivät yleensä kuulu suoraan HR:n budjettiin, mutta eivät myöskään ole talousjohdon aktiivisessa seurannassa. Näin syntyy tilanne, jossa kulut ovat merkittäviä, mutta niillä ei ole omistajaa.

Tämä tilanne ei ole pelkästään tehoton – se on myös riski. Usein riskejä ja kustannuksia ei seurata samojen ihmisten toimesta, vaikka nämä ovat selkeästi yhteydessä. Puutteellinen seuranta voi johtaa päällekkäisiin tai tarpeettomiin vakuutuksiin, sopimuksiin, joissa ei huomioida yrityksen todellisia tarpeita. Samalla yritys saattaa jättää hyödyntämättä mahdollisuuksia saada rahallista palautusta tai hyötyä olemassa olevista vakuutusjärjestelmistä.

Päätöksiä ei tehdä – ja juuri se on päätös

Yrityksissä puhutaan paljon kustannustehokkuudesta ja datalla johtamisesta. Siitä huolimatta henkilöstökustannusten kokonaisuus jää usein sokeaksi pisteeksi. Kun kysymme, miksi kokonaisuutta ei seurata, vastaus on usein epämääräinen – ”näin on aina tehty”. Mutta millä perusteella tehdään henkilöstökustannuksiin liittyviä päätöksiä, jos ei ole luotettavaa dataa eikä selkeää omistajuutta? Päätöksenteko edellyttää läpinäkyvyyttä, rohkeutta nostaa asioita esiin ja kykyä kantaa vastuuta. Kun vastuuta ei ole selkeästi jaettu, syntyy sumu – turvallisen tuntuinen, mutta etenemistä estävä. Sumu suojaa kriittisiltä kysymyksiltä, mutta samalla se jarruttaa kehitystä. Kunnianhimoinen johtaminen ei piiloudu rakenteiden tai vastuunjaon taakse – se tuo sumussa olevat asiat rohkeasti päivänvaloon.

Henkilöstökustannukset strategisena vipuvartena

Työterveyshuolto, lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut eivät ole vain pakollisia kuluja – ne ovat strategisia vipuja. Kun ne otetaan hallintaan, yritys voi vaikuttaa suoraan kilpailukykyynsä, työhyvinvointiinsa ja taloudelliseen tulokseensa. Human & Capitalin asiantuntijat ovat tukenasi tekemässä dataohjattuja, tulosta parantavia päätöksiä – resurssejasi säästäen. Mikäli haluat keskustella mahdollisuuksistasi parantaa henkilöstökustannusten ohjausta, ota yhteyttä. 

Johanna Rantakangas

Senior Advisor, Human & Capital Solutions