Pieni joukko työntekijöitä käyttää suuren osan työterveyshuollon resursseista. Mitä se kertoo työkyvystä, johtamisesta ja yhteistyöstä työterveyden kanssa?
Tässä blogissa ei anneta yhtä oikeaa vastausta, vaan halutaan herättää ajatuksia, miten epätasaiseen käyttöön pitäisi puuttua – ennen kuin kustannukset ja työkykyriskit kasvavat.
Kuvittele tilanne: työntekijä käyttää toistuvasti työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja. Ei pitkiä poissaoloja – vielä – mutta käyntejä kertyy. Hän käy usein myös erikoislääkärillä, ehkä välillä terveyskeskuksessa tai yksityisellä vastaanotolla. Kaikki näyttää ulospäin normaalilta. Mutta pinnan alla kytee jotain ja kustannuksia syntyy. Työterveyden suurkuluttajan kustannukset voivat olla moninkertaiset keskimääräiseen verrattuna.
Miksi suurkulutus on sitten ongelma?
Työterveyden kustannukset ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. Koska monien suomalaisten yrityksen kannattavuus on heikentynyt, ovat monet yritykset tilanteessa, jossa he joutuvat pohtimaan työterveyden laajuuden supistamista kustannussäästöjen takia. Tällaisessa tilanteessa tulisi tarkastella myös työterveyden käyttöä. Jos vain pieni osa henkilöstöstä aiheuttaa ison osan kustannuksista, on tilanne ongelmallinen. Henkilö, joka käyttää työterveyden kustannuksia ei saa tarvitsemaansa apua ja toisaalta, jos työterveydensopimusta joudutaan kaventamaan, se heikentää koko henkilöstön tilannetta.
Mitä suurkulutus oikeastaan tarkoittaa?
Työterveyden suurkuluttaja on työntekijä, joka käyttää toistuvasti työterveyshuollon sairaanhoitoa eli kela 2 palveluja. Kyse ei ole satunnaisista flunssista tai tapaturmista, vaan kuormituksesta, pitkittyneestä oireilusta ja usein myös epäselvästä avun tarpeesta. Yhtenäistä määritelmää ei ole, mutta suomalaisissa tutkimuksissa suurkuluttajaksi on luokiteltu henkilö, jolla on ollut yli kahdeksan työterveyskäyntiä vuodessa. Joillakin suurkuluttajilla käyntejä on jopa useita kymmeniä vuodessa. Vaikka määritelmät vaihtelevat eri toimijoilla, ilmiö tunnetaan kaikissa työterveystoimijoissa.
Yllättävän harvat aiheuttavat suurimman osan kustannuksista
Human & Capital seuraa HR Controller -palvelussa asiakkaidensa työterveyden kulutusta. Usein on työnantajalle pysäyttävää huomata, että 10 % henkilöstöstä voi aiheuttaa jopa yli 50 % työterveyden kustannuksista. Tutkimusten mukaan suurkuluttajista merkittävä osa käyttää rinnakkain myös muita terveyspalveluja, ja monella on kohonnut riski päätyä pitkille sairauslomille tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Toisin sanoen: suurkulutus voi olla yksi merkki uhkaavasta työkyvyn menetyksestä. Ja työkyvyn menetys maksaa, suurille yrityksille jopa satojatuhansia euroja puhumattakaan inhimillisestä menetyksestä.
Työterveyden suurkulutus voi aiheutua myös siitä, että yrityksellä on laaja työterveyden sopimus ja henkilöstö on tottunut sitä laajasti käyttämään. Jos työterveyden käyttö nousee suurkulutukseksi aika ajoin esimerkiksi jonkun hoitojakson, vaikka lyhytpsykoterapian takia, menee se normaalin käytön piiriin. Työterveyttä tulisi kiinnostaa, jos yrityksessä samat henkilöt ylittävät suurkulutuksen rajan vuodesta toiseen. Tietosuojasyistä työterveys ei saa kertoa työnantajalle, kenestä henkilöstä on kyse, mutta juuri siksi työterveydellä tulee olla prosessit kunnossa näiden henkilöiden identifioimiseksi ja oikeaan hoitopolkuun ohjaamiseksi.
Suurkuluttaja ei ole yksi ja sama profiili
Stereotypiat voi unohtaa, suurkuluttajat eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Tutkimusten mukaan on kuitenkin löydetty tiettyjä yleistyksiä. Mutta tärkeämpää kuin demografia on palvelujen toistuva ja laaja-alainen käyttö. Tilanne kertoo siitä, että ihminen ei ehkä saa riittävää apua yhdestä paikasta. Kun apu pirstaloituu, myös työkyky voi alkaa murentua.
Sairauspoissaolot eivät ole ainoa mittari työkykyriskistä
Moni työnantaja ajattelee, että ”sairauspoissaolot ovat hallinnassa”, jos niiden määrä ei kasva. Mutta mitä jos riskit ovat jo olemassa, vaikka sairauslomat eivät vielä näy? Suurkuluttaja voi olla työyhteisössä näkymätön riski, joka ilmenee vain nousevina työterveyden kustannuksina. Tämä ajaa työnantajat pohtimaan, pitäisikö työterveyshuollon laajuutta rajata – vaikka ongelma on usein palvelujen koordinaation puute, ei palvelun laajuus.
Miten työnantaja voi vaikuttaa ajoissa?
Tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Työnantaja voi seurata palveluiden käyttöä ryhmätasolla, ei vain poissaoloja. Työterveyshuollon kanssa voi keskustella, ketkä (ryhmät) käyttävät palveluja eniten ja miksi. Yksilötason tietoa ei tarvita, vaan trendien ymmärtäminen riittää. Varhaisen tuen malli tulee juurruttaa arkeen niin, että esihenkilöt ja HR toimivat yhdessä työterveyshuollon kanssa. Jos työntekijä käyttää useita terveydenhuollon sektoreita, tarvitaan joku, joka kokoaa palapelin yhteen – usein työterveyshoitaja. Työterveydeltä tulee osata myös vaatia toimia suurkulutuksen ehkäisemiseksi ja puuttumiseksi.
Mitä työterveyshuollon tulisi tehdä?
Työterveyden rooli ei ole vain hoitaa, vaan myös ennakoida. Suurkulutuksen ehkäisy edellyttää aktiivista seurantaa, moniammatillista otetta, työnantajayhteistyötä ja palvelujen koordinointia. Kun suurkulutuksen taustatekijät tunnistetaan, voidaan ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja välttää hoitokierteitä. Työterveyden tulisi rakentaa malli, jossa suurkuluttajat tunnistetaan, hoito koordinoidaan ja tarpeeton palvelusta toiseen siirtyminen karsitaan. Yrityksen nimetty työterveyshoitaja voi toimia koordinaattorina. Työterveyden tulee myös raportoida työnantajalle, miten suurkulutusta hillitään, ja tehdä tiivistä yhteistyötä työnantajan kanssa tietosuojan puitteissa. Lisäksi hoitoketjuja ja lähetekäytäntöjä tulisi selkeyttää erikoissairaanhoidon ja työterveyden välillä.
Suurkuluttajien tunnistaminen on välittämistä
Suurkuluttajien tunnistaminen ei ole leimaamista – vaan vastuullista henkilöstöjohtamista. Se on mahdollisuus vaikuttaa ennen kuin sairauspoissaolot kasvavat tai työkyky menetetään. Työterveyden tulee ottaa tässä vahva rooli.
Human & Capital Solutionissa autamme työnantajia ymmärtämään, mistä henkilöstöriskit syntyvät ja miten ne voidaan kääntää vaikuttaviksi ratkaisuiksi. Rakennamme yhdessä toimintamalleja, joilla palvelujen käyttö saadaan hallintaan ja työkyky tuettua ajoissa.
Haluatko tietää, kuinka työterveyden suurkuluttajat näkyvät teidän organisaatiossanne – ja miten tilanteeseen voi vaikuttaa?
Ota yhteyttä – katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa!
Anu Suutela-Vuorinen
Senior Advisor, Human & Capital Solutions
ammatillinenkuntoutus data epäsuorat hankinnat henkilostoriskit henkilöstöedut henkilöstöinvestoinnit henkilöstöjohtaminen henkilöstökulut henkilöstökustannukset henkilövakuutukset hr human-resources HumanetCapital kilpailutus kustannukset lakisaateinen-tapaturmavakuutus lakisaateiset-henkilostokulut leadership leikkaukset maksuluokat muutosturva riskienhallinta sairaskuluvakuutus sosiaaliturva TyEL-kilpailutus tyokykyjohtaminen tyoterveyshuolto Työeläke työelämä työkyky työnantaja työterveys vaikuttavuus vakuutuskilpailutus
Human & Capital 