---

Suomessa sattuu vuosittain kymmeniä tuhansia työtapaturmia. Ne koskettavat sekä työntekijöitä että työnantajia: loukkaantuneelle seurauksena voi olla menetettyä työkykyä ja toimeentuloa, työnantajalle puolestaan lisääntyneitä kustannuksia ja tuotannon häiriöitä.

Näiden riskien hallintaan on luotu lakisääteinen tapaturmavakuutus, joka on pakollinen kaikille työnantajille. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa – ja mitä käsitteitä työnantajan olisi syytä tuntea?

---

Keskeiset käsitteet lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa

Työtapaturma

Työtapaturma on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai sairauden työnteon yhteydessä. Noin 95 % korvattavista työtapaturmista sattuu työnteon aikana, työpaikalla, matkalla asunnolta töihin tai takaisin sekä ruokatauolla työpaikan alueella. Seurauksena voi olla fyysinen vamma, kuten haava, ruhje tai murtuma, mutta myös psyykkinen haitta, esimerkiksi akuutti stressireaktio uhkaustilanteessa. Korvauksen edellytyksenä on aina syy-yhteys tapaturman ja seurauksen välillä.

Ammattitauti

Ammattitauti on sairaus, jonka todetaan johtuvan työssä tapahtuneesta altistumisesta esimerkiksi melulle, kemikaaleille tai toistuvalle fyysiselle kuormitukselle. Psyykkisten tekijöiden aiheuttamat sairaudet eivät kuulu korvattaviin ammattitauteihin. Ammattitaudin korvaa se vakuutusyhtiö, jossa työnantajan tapaturma- ja ammattitautivakuutus oli voimassa taudin ilmenemispäivänä. Jos työntekijä ei ole tuolloin enää altistavaa työtä tekevässä työssä, korvausvastuu määräytyy sen työn perusteella, jossa altistuminen on pääasiallisesti tai viimeksi tapahtunut.

Vakuutusmaksu

Työtapaturmavakuutus voidaan hinnoitella kahdella tavalla:

• Taulustomaksu: perustuu yrityksen palkkasummaan ja työtehtävien riskiluokkiin. Maksu määräytyy valtakunnallisten vahinkotilastojen perusteella, eikä yksittäisen yrityksen oma vahinkohistoria vaikuta siihen.
• Erikoismaksu: suurissa yrityksissä maksuun vaikuttaa myös oma vahinkotilasto. Mitä enemmän vahinkoja sattuu, sitä korkeampi maksu.

Korvaukset

Lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa muun muassa sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, päivärahaa työkyvyttömyysajalta, tapaturmaeläkkeen, kuntoutuskuluja, haittarahan pysyvästä haitasta sekä perhe-eläkkeen ja hautausavun.

Työntekijän ryhmähenkivakuutus

Ryhmähenkivakuutus ei ole lakisääteinen, mutta se on pakollinen toimialoilla, joiden työehtosopimukseen sisältyy sitä koskeva määräys. Vakuutus otetaan yleensä samassa yhteydessä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kanssa.

Lakisääteistä tapaturmavakuutusta laajempi vakuutusturva

Nykyinen työelämä tuo tilanteita, joita lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata. Työnantaja voi täydentää turvaa esimerkiksi näillä vapaaehtoisilla vakuutuksilla:

• Vapaa-ajan tapaturmavakuutus tukee henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista. Vapaa-ajan tapaturmista johtuvien poissaolojen kestoa ja hoidon sujuvuutta voi hallita tämän vakuutuksen avulla. Tämän voi tehdä laajentamalla lakisääteistä tapaturmavakuutusta tai erillisenä ratkaisuna.
• Etätyövakuutus täydentää etätyössä voimassa olevaa lakisääteistä työtapaturmavakuutusta. Etätyövakuutus on voimassa etätyön yhteydessä myös ruokailujen ja taukojen aikana.
• Matkavakuutus varmistaa matkustavan henkilöstön tasokkaan hoidon matkatapaturman tai -sairauden yllättäessä kotimaassa, ulkomailla tai komennusmaassa. Vakuutuksen voi halutessaan laajentaa vapaa-ajalle.
• Sairauskuluvakuutus auttaa hallitsemaan työntekijöiden ja yrittäjän sairastumiseen sekä terveydenhoitoon liittyviä kustannuksia lyhentyneiden toipilasaikojen myötä. Vakuutus turvaa henkilöstöä ympäri vuorokauden sekä työssä että vapaa-ajalla.

Riskien ja kustannusten tasapaino

Työnantajan on pohdittava, kuinka suuren osan riskeistä se on valmis ottamaan omalle kontolleen. Liian suppea turva voi merkitä suuria kustannuksia vahingon sattuessa, kun taas kattavampi turva nostaa vakuutusmaksuja mutta pienentää taloudellista riskiä.

Yrityksen toiminta ja riskiprofiili muuttuvat ajan myötä. Henkilöstön määrä, työtehtävät ja riskitasot voivat olla täysin erilaisia kuin viisi vuotta sitten. Jos vakuutuksia ei kilpailuteta säännöllisesti, yritys saattaa maksaa huomattavasti liikaa ilman, että turva vastaa nykyisiä tarpeita ja riskinkantokykyä.

Säännöllinen kilpailutus varmistaa, että vakuutusturva on ajan tasalla ja kustannukset hallinnassa. Lisäksi on hyvä tuntea alan keskeisiä käsitteitä, kuten maksupromille, katkaisuraja, vahinkomeno-olettama, jaksotus, kulukorvaussuhde, tasoitusmaksu ja jälkiperintä. Näiden tulkinta voi olla monimutkaista – siksi asiantuntijan apua kannattaa hyödyntää.

Me Human & Capitalissa olemme erikoistuneet suuryritysten henkilövakuutuksiin, niiden auditointiin, kilpailutukseen ja hoitoon – autamme yrityksiä hallitsemaan riskejä ja kustannuksia. Kansainvälisten sopimusten piirissä oleville konserneille apumme on ollut merkittävä keskittyessämme maakohtaisiin sopimuksiin. Ota yhteyttä – lupaamme, että saat lisäarvoa jo ensimmäisestä tapaamisesta!

Johanna Rantakangas

Senior Advisor, Human & Capital Solutions

ammatillinenkuntoutus epäsuorat hankinnat henkilöstöedut henkilöstöinvestoinnit henkilöstöjohtaminen henkilöstökulut henkilöstökustannukset henkilövakuutukset hr human-resources HumanetCapital kilpailutus kustannukset lakisaateinen-tapaturmavakuutus lakisaateiset-henkilostokulut leikkaukset maksuluokat muutosturva riskienhallinta sairaskuluvakuutus sosiaaliturva TyEL-kilpailutus tyokykyjohtaminen Työeläke työelämä työkyky työnantaja työterveys vakuutuskilpailutus