---

Lukuisten asiakkaiden kokemuksella voimme sanoa, että kukaan ei ole kuskin paikalla sairaskuluvakuutuksen kustannuksissa. Monissa yrityksissä henkilöstön työkykyketju rakentuu siten, että työterveyshuolto kattaa yleislääkäritason sairaanhoidon ja erikoislääkärille pääsy varmistetaan erillisellä sairaskuluvakuutuksella. Mutta mitä riskiä tällä kokonaisuudella todellisuudessa hallitaan ja kuka tätä kustannusta johtaa?

---

Yritysten vastuuhenkilöiden kanssa keskustellessa nousee usein esiin ajatus, että sairaskuluvakuutus on henkilöstöetu, jolla vastataan julkisen terveydenhuollon haasteisiin. Sairastuessa toivotaan, että hoitoon pääsy olisi mahdollisimman mutkatonta. Toisinaan toiveena on myös, että vakavan sairauden kohdatessa julkinen terveydenhuolto voitaisiin sivuuttaa kokonaan.

Todellisuudessa koko henkilöstölle otettu sairaskuluvakuutus ei kuitenkaan kata tuota kaikkea. Sen avulla lääkärille pääsy voi toki tapahtua julkista puolta nopeammin, mutta vakuutuksen rajoitukset tulevat nopeasti vastaan. Esimerkiksi, jos henkilöllä todetaan nilkkavamma, hoitoon pääsy ja leikkaus voivat olla sujuvia – kunhan kustannukset pysyvät verotettavan edun rajoissa. Tuo raja, 10 000 euroa, ei ole noussut vuosiin, eikä se riitä kattamaan esimerkiksi syöpähoitoja tai tekonivelleikkausta yksityisellä puolella tai edes kroonisen sairauden hoitoa.

Sanonta ”isännätön raha” tarkoittaa rahaa, josta kukaan ei ole vastuussa – eli varoja, joilla ei ole selkeää omistajaa, valvojaa tai henkilöä, joka huolehtii niiden käytöstä ja seurannasta. Käytännössä ”isännätön raha” on siis resurssi, jota käytetään ilman omistajuutta ja kontrollia – kukaan ei tunne sitä omakseen, eikä siten huolehdi tehokkuudesta tai tarkoituksenmukaisuudesta.

Kuka on kuskin paikalla sairaskuluvakuutuksen kustannusten osalta vai onko sairasvakuutus ”isännätöntä rahaa”?

Sairaskuluvakuutuksen hinta määräytyy pitkälti vakuutuksen kulukorvaussuhteen perusteella. Koska vakuutus ei ole vakuutusyhtiöille ollut erityisen kannattava, ovat ne varmistaneet ehdoissaan mahdollisuuden hintojen korotuksiin, jos vakuutuksen käyttö kasvaa. Toisin kuin puhtaasti riskiperusteisessa vakuuttamisessa (vrt. esim. kotivakuutus), tässä yhteys käyttöön ja hintaan on suora: mitä enemmän palveluita käytetään, sitä korkeammaksi vakuutusmaksu nousee.

Miten sitten sairaskuluvakuutusta voi henkilöstöetuna hallinnoida siten, ettei siitä tule jatkuva kustannusten nousuautomaatti? Tässä tullaan Human & Capitalin tunnistamaan ongelmaan. Kun keskustelemme vakuutusyhtiöiden kanssa, vastauksena on usein, ettei heillä ole keinoja vaikuttaa vakuutuksen käyttöön, koska työterveys tekee lähetteet erikoislääkäreille. Työterveys taas toteaa, ettei sillä ole näkymää eikä intressiä seurata vakuutuksen kustannuksia. Näin syntyy tilanne, jossa kukaan ei varsinaisesti vastaa kokonaisuudesta. Onko sairaskuluvakuutuksen kustannusten kasvu siis väistämätöntä?

Johtamalla kokonaisuutta syntyy hallittavuutta

Yhtenä osana Human & Capitalin HR Controller -palvelua on se, että seuraamme tarkasti sekä vakuutusten että työterveyden käyttöä ja hinnoittelua. Yhdessä asiakasyrityksen kanssa ohjaamme kokonaisuutta siten, että yritys saa näkymän siihen, mistä kustannuksia syntyy – ja ennen kaikkea, autamme löytämään keinoja miten niitä kustannuksia hallitaan. Tarvittaessa tehdään muutoksia työterveyden ja vakuutuksen rakenteeseen siten, että se on asiakasyritykselle hallittava ja kannattava.

Näin sairaskuluvakuutus ei enää ole ”isännätöntä rahaa”, vaan hyvin johdettu henkilöstöetu – investointi, jota tarkastellaan ja kehitetään aivan kuten mitä tahansa muuta yrityksen resurssia.

Ota yhteyttä, jos yrityksesi henkilöstöinvestoinnit ja -riskit herättävät kiinnostuksesi!