---

Työterveyshuolto on yksi suomalaisen työelämän keskeisimmistä tukirakenteista. Viime vuosina järjestelmä on kuitenkin saanut paljon kritiikkiä: hinnat nousevat, laskutus on monelle arvoitus ja palvelujen vaikuttavuus jää epäselväksi. Työterveyden alkuperäinen tarkoitus oli ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja työkyvyttömyyttä, tukea työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, ei järjestää sairaanhoitoa, josta se tänä päivänä tunnetaan.  

---

Sekä Suomen Yrittäjät että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ovat viime kuukausina nostaneet esiin vakavia epäkohtia työterveyshuollon toimivuudessa. Siinä missä Yrittäjät vaativat järjestelmän lakisääteisyyden purkamista, EK hakee korjausliikettä. 

Molemmat näkökulmat kertovat samasta asiasta: työnantajan  näkökulmasta työterveyshuolto ei enää toimi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti.  Tämän olemme havainneet myös Human & Capitalissa siitä palautteesta, jonka työterveys yhteistyökumppanina yrityksiltä saa. 

Yrittäjien turhautuminen on todellista – ongelma on rakenteissa 

Suomen Yrittäjien kritiikki kohdistuu siihen, että työterveyshuollon rakenteet ovat jähmettyneet. Hintataso on karannut, markkina on keskittynyt ja palvelun laatu vaihtelee – eikä kilpailua synny, vaikka kysyntää olisi. Pienet toimijat eivät työterveysmarkkinassa pärjää. 

Moni työnantajayrittäjä kokee maksavansa palveluista, joiden todellista hyötyä työkyvyn näkökulmasta on vaikea arvioida. Lakisääteinen työterveys näyttäytyy pienissä yrityksissä harvoin hyötynä – useammin hallinnollisena taakkana ja kuluna.

Laskutuksen läpinäkyvyys on heikkoa, ja työnantajilla on tunne, ettei heillä ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitä he ostavat ja millä hinnalla- työterveyshuollon toimintalogiikka on jäänyt menneisyyteen. Järjestelmä pohjautuu yhä 1970–1980-lukujen työelämään, jossa työ oli fyysistä ja altisteet konkreettisia. Nyt työ on pääosin kognitiivista, kuormitus psyykkistä ja työelämä jatkuvasti muuttuvaa – mutta toimialan ohjausjärjestelmä ei ole sopeutunut tähän muutokseen. 

Suomen Yrittäjät esittävätkin, että työnantajan  lakisääteistä velvoitteesta  järjestää työterveys tulisi luopua ja vähintäänkin keventää päällekkäistä hallintoa, jossa samat työn kuormittavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit arvioidaan useaan kertaan eri lakien puitteissa. 

EK näkee ongelman toisin – järjestelmää pitää huoltaa, ei purkaa 

EK ei halua romuttaa työterveyshuoltoa, vaan uudistaa sen. Ongelma ei sen mukaan ole työterveyshuollon olemassaolo tai lakisääteisyys, vaan sekava sääntely ja epäselvät rajat pakollisten ja vapaaehtoisten palveluiden välillä.  

Lisäksi työnantaja joutuu tällä hetkellä tekemään moninkertaista hallinnollista työtä – vaarojen arvioinnin, työpaikkaselvityksen, työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman – kaikki käytännössä samoista asioista.  Tämä päällekkäinen byrokratia ei paranna työkykyä – se ainoastaan lisää kustannuksia. EK:n tavoite sääntelyn selkeyttämisestä on siten perusteltu: vähemmän hallintoa, enemmän vaikuttavia toimenpiteitä. 

Laskutuksen läpinäkyvyys – välttämätön peruskorjaus

Sekä EK että Suomen Yrittäjät ovat oikeassa: työterveyshuollon kustannusrakenne on liian hämärä. Tietosuoja ei saa olla veruke, kun kyse on työnantajan maksamista palveluista. Työnantajalla on oikeus tietää, mistä hän maksaa ja mitä hyötyä palveluilla on työkyvyn näkökulmasta. 

Human & Capitalin kokemusten perusteella ongelma ei kuitenkaan rajoitu laskutuksen avoimuuteen – vaikuttavuuden mittaaminen puuttuu lähes kokonaan. 

Raportointi kertoo käyntimääristä ja kustannuksista, mutta harvoin siitä, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet työkykyyn, työssä pysymiseen tai kustannuskehitykseen. 

Lisäksi havaintomme on, että työterveyden toimintasuunnitelmat jäävät usein paperiharjoitukseksi KELA korvausten saamiseksi. Toimintasuunnitelma on työterveyden dokumentti, jonka muokkaaminen voi olla haastavaa, kun sen tulisi olla yrityksen oma toimintasuunnitelma henkilöstön työkyvyn ja terveyden varmistamiseksi, jota työterveys on tukemassa.  

Kohti älykästä työterveyttä – rakenteellinen uudistus, ei romutus 

Me Human & Capitalissa olemme päässeet näkemään työterveyden toimivuutta aitiopaikalta. Yritykset eivät valita turhasta, työterveyden toimivuudessa työnantajien näkökulmasta on haasteita. Työterveyshuollon tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea lakisääteisen velvoitteen purkamisella, vaan uudistamalla sen sisältöä ja rakenteita. 

Kehittämisen suunta voisi olla seuraava: 

1. Läpinäkyvyys pakolliseksi. Laskutuksen ja raportoinnin on oltava selkeitä ja vertailtavia. Työnantajan tulee ymmärtää, mistä hän maksaa ja miten ja mitä palveluita käytetään. 
2. Hallinnollinen päällekkäisyys pois. Työsuojelun, työkykyjohtamisen ja työterveyshuollon dokumentaatio tulisi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka aidosti tukee työnantajan riskienhallintaa – ei vain täytä lakivelvoitteita. 
3. Vaikuttavuusmittarit käyttöön. Työterveyshuollon on pystyttävä osoittamaan, miten sen toimenpiteet vaikuttavat työkykyyn, jaksamiseen ja kustannuksiin myös sairaanhoidon osalta. 
4. Työterveys osaksi yritysten riskienhallintaa. Työterveys ei ole irrallinen palvelu, vaan olennainen osa yrityksen riskienhallintaa ja henkilöstöstrategiaa. Tämä toteutuu vain siten, että yritysten ja työterveyden välillä on saumaton luottamus ja yhteistyö. 

Yhteenveto 

Työterveyshuolto on edelleen tärkeä osa suomalaista työelämää, mutta se on jäänyt ajastaan jälkeen. Se ei kaipaa romuttamista, vaan perusteellista huoltoa – rakennemuutosta, jossa työterveys toimii aidosti työnantajan ja työntekijän yhteiseksi hyödyksi, ei pelkästään järjestelmän sisäisenä, itseään palvelevana kokonaisuutena. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että työterveys on yksi suhteellisen hyvin toimiva osa suomalaista terveydenhuollon kokonaisuutta ja siksi sitä ei kannattaisi kokonaan romuttaa.

Human & Capitalin viesti on selvä: 

Työterveyttä ei kannata sote rahoituksen paineissa romuttaa, koska se kuitenkin mahdollistaa isolle osalle väestöstä toimivan terveydenhuollon ja työkyvyn tuen. Yritysten näkökulmasta henkilöstön hyvinvointi on yrityksen pääomaa – mutta sen johtamiseen tarvitaan luotettavia kumppaneita, ei pelkkiä kustannuspaikkoja. 

Human & Capital yhdistää nämä kumppanit, työterveyden, eläkevakuuttajan ja vahinkovakuuttajan asiakkaidensa tueksi ja huolehtii, että asiakasyritys maksaa siitä mitä hän aidosti tarvitsee.